Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti keskustelun siitä, miten hyökkäysrikosta ja Ukrainassa tehtyjä sotarikoksia tulisi käsitellä kansainvälisessä oikeudessa. Ei kuitenkaan ole olemassa yksittäistä instituutiota, joka kykenisi käsittelemään kaikkia Ukrainassa tapahtuneita kansainvälisiä rikoksia.

Ukraina on raportoinut ja dokumentoinut kymmeniä tuhansia väitettyjä sotarikoksia, joista osan maan oikeuslaitos käsittelee itse. Tapausten valtavan määrän vuoksi kansainväliselle avulle on kuitenkin tarvetta. Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ICC tutkii väitettyjä sotarikoksia.

Kansainvälinen yhteisö on jakaantunut suhtautumisessaan hyökkäysrikoksen tutkimiseen ja siitä syyttämiseen. Koska ICC:llä ei ole tässä tilanteessa toimivaltaa tuomita hyökkäysrikoksesta, eurooppalaiset valtiot ajavat ad hoc ‑tuomioistuimen perustamista. Valtaosa maailman valtioista, etenkin monet globaalin etelän maat, ei kuitenkaan ole tukenut aloitetta.

Keskustelu parhaasta tavasta käsitellä Venäjän hyökkäysrikoksia jatkuu. Pohdittavana on useita ongelmallisia seikkoja eri vaihtoehtojen poliittisesta mielekkyydestä valtionjohtajia suojaavaan immuniteettiin.

Ohjelmajohtaja, vt. päätoimittaja UP-lehti