Myanmar puolustautui kansanmurhasyytteitä vastaan Haagin Kansainvälisessä tuomioistuimessa joulukuussa 2019. Syytteet koskevat Rohingya-muslimeihin kohdistuneista julmuuksia vuosina 2016–2017. Kriisi on ajanut satoja tuhansia Rohingyoja pakolaisiksi naapurimaa Bangladeshiin määräämättömäksi ajaksi. Rikosten vastuukysymykset ovat myös jääneet avoimiksi.

YK:n ihmisoikeusneuvosto on perustanut selvityskomission ja kansainvälisen mekanismin, joiden tarkoitus on selvittää faktoja ja yksittäisten ihmisten vastuita ennen mahdollisia oikeudenkäyntejä.

Länsimaat ovat yleisesti tuominneet Myanmarin toiminnan. Kiinan vaikutusvalta Myanmarissa on kasvanut, ja Kiina on pitänyt huolta siitä, että YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut mitään voimakkaita poliittisia toimia aikaan.

Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla paineet Myanmaria vastaan ovat kasvaneet: maa halutaan vastuuseen teoista. Vaikka vastuuseen saattaminen on tärkeää, ongelmia saattaa syntyä siitä, että useat tuomioistuimet käsittelevät samaa asiaa. Niiden kyky tarjota välitöntä helpotusta kriisiin on myös pieni.

Katja Creutz
Johtava tutkija