• Solidaarisuus tuli osaksi koronaviruspandemian poliittista retoriikkaa välittömästi pandemiajulistuksen jälkeen maaliskuussa 2020. Sittemmin termiä on käytetty luonnehtimaan vastuunkantoa, yhteistyötä ja myötätuntoa One World, One Health -periaatteen mukaisesti.
  • Kun YK:n johto on kannattanut globaalia solidaarisuutta, EU:lle se on tarkoittanut taakanjakoa. Solidaarisuus on näyttäytynyt käytännön yhteistyönä ja avunantona. Lisäksi solidaarisuusretoriikka on liittynyt usein rokotteisiin.
  • Suomessa solidaarisuudella on ollut eri merkityksiä: kansallisesti solidaarisuus on viitannut yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiseen, kun taas ulkoisessa toiminnassa kyse on ollut kansainvälisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamisesta.
  • Solidaarisuus voi toimia globaalin pandemianhallinnan mahdollistajana, mutta vain mikäli kansallisen ja paikallisen tason solidaarisuus kytketään siihen. Solidaarisuudella on maailmanlaajuista vetovoimaa ja termiä voidaan hyödyntää strategisessa viestinnässä.
Mika Aaltola
Johanna Ketola
Tutkija
Karoliina Vaakanainen
Tutkimusavustaja
Aada Pettersson
Tutkija