• Solidaarisuus tuli osaksi koronaviruspandemian poliittista retoriikkaa välittömästi pandemiajulistuksen jälkeen maaliskuussa 2020. Sittemmin termiä on käytetty luonnehtimaan vastuunkantoa, yhteistyötä ja myötätuntoa One World, One Health -periaatteen mukaisesti.
  • Kun YK:n johto on kannattanut globaalia solidaarisuutta, EU:lle se on tarkoittanut taakanjakoa. Solidaarisuus on näyttäytynyt käytännön yhteistyönä ja avunantona. Lisäksi solidaarisuusretoriikka on liittynyt usein rokotteisiin.
  • Suomessa solidaarisuudella on ollut eri merkityksiä: kansallisesti solidaarisuus on viitannut yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiseen, kun taas ulkoisessa toiminnassa kyse on ollut kansainvälisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamisesta.
  • Solidaarisuus voi toimia globaalin pandemianhallinnan mahdollistajana, mutta vain mikäli kansallisen ja paikallisen tason solidaarisuus kytketään siihen. Solidaarisuudella on maailmanlaajuista vetovoimaa ja termiä voidaan hyödyntää strategisessa viestinnässä.
Johtaja, päätoimittaja Ulkopolitiikka-lehti
Johanna Ketola
Tutkija
Karoliina Vaakanainen
Tutkimusavustaja
Aada Pettersson
Tutkija