Naton ydinasepelote ja sen vaikutukset Suomelle

Ulkopoliittinen instituutti (UPI) ja Tampereen yliopisto toteuttavat tutkimushankkeen “Naton ydinasepelote ja sen vaikutukset Suomelle” osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN-TEAS). Hanke saatetaan päätökseen joulukuussa 2023.

Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä hyökkäyssota nosti ydinasepelotteen sekä ydinaseiden mahdollisen käytön kansainvälisen turvallisuuden ja julkisen keskustelun ytimeen.

Ydinasekysymykset ovat vuoden 2022 aikana tulleet voimalla myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asialistalle. Reaktiona Venäjän sotatoimiin Ukrainassa Suomi päätti toukokuussa 2022 hakea Nato-jäsenyyttä. Ydinaseet olivat yksi Suomen päätökseen vaikuttaneista tekijöistä. Venäjän hyökkäys osoitti, miten ydinasevaltio voi hankkia itselleen toimintavapautta sellaista maata vastaan, jonka suojana ei ole ydinsateenvarjoa. Muun muassa tätä vajetta Suomi pyrkii Nato-jäsenyydellä paikkaamaan.

Suomen ydinasepoliittinen fokus tähän mennessä ollut ennen kaikkea ydinaseriisunnassa ja -valvonnassa. Nato-jäsenyys kuitenkin tuo ydinasepelotteen osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arkipäivää. Nato kutsuu itseään ydinliittoumaksi (nuclear alliance), ja ydinaseet muodostavat tavanomaisten asejärjestelmien ja ohjuspuolustuksen ohella yhden osan puolustusliiton pelotteesta. Naton jäsenenä Suomen tulee päättää omasta panoksestaan sotilasliiton ydinasepolitiikkaan.

Tutkimushankkeen pyrkimyksenä on vahvistaa kansallista ymmärrystä ja osaamista Naton ydinasepelotteesta ja Suomen kaltaisen ydinaseettoman valtion mahdollisista rooleista liittokunnan ydinasepolitiikassa.

Hanke pureutuu liittokunnan ydinasepolitiikan perusteisiin ja siihen liittyvään päätöksentekoon, mukaan lukien liittolaisten vaihteleviin näkemyksiin ydinaseiden roolista Naton pelotteen ja puolustuksen kokonaisuudessa. Siinä myös hahmotetaan Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia ydinasepoliittisia valintoja ja vastuita sekä pohditaan, miten jäsenyys mahdollisesti vaikuttaa Suomen ydinaseriisunta- ja valvontapolitiikkaan. Tutkimushanke näkee Naton ydinasepolitiikan sekä Suomen kansalliset toimet osana laajempaa kansainvälistä ydinasejärjestystä ja siihen liittyvää asevalvonta-arkkitehtuuria, jotka molemmat ovat tällä hetkellä huomattavassa muutoksessa.

Hanketta johtaa ja koordinoi UPI. Tutkimusryhmään kuuluvat johtava tutkija Matti Pesu (UPI), tutkija Jyri Lavikainen (UPI), tutkijatohtori Iro Särkkä (UPI) ja yliopisto-opettaja Tapio Juntunen (Tampereen yliopisto).