Pahan symboli
Aamulehti
Minna Kurki

JAHDATTU | Maailman pelätyintä terroristia on etsitty toistakymmentä vuotta. Vaikka Osama bin Ladenin kasvot kuuluvat maailman tunnetuimpiin, jahti junnaa paikallaan Pakistanin vuoristossa. Toisaalta – jos al-Qaidan keulakuva äkkiä saataisiin kiinni, Yhdysvaltojen ja Barack Obaman eteen avautuisi joukko uusia ongelmia.

Syyskuun 17. päivänä vuonna 2001 presidentti George W. Bush seisoi Yhdysvaltain puolustusministeriössä Pentagonissa ja huusi “wanted”.

– Haluan oikeutta, presidentti ilmoitti.

– Lännessä on vanha juliste, jossa sanotaan: Halutaan, kuolleena tai elävänä.

Sellaiseen julisteeseen ja pääksi vadille hän halusi Osama bin Ladenin.

Vajaa viikko aiemmin terroristit olivat kylväneet röyhkeillä lentokoneiskuillaan Yhdysvaltoihin sanoinkuvaamatonta surua, kauhua, vihaa ja järkytystä. Katseet kääntyivät nopeasti terroristiverkosto al-Qaidaan ja sen johtajaan Osama bin Ladeniin.

Vauraan jemeniläislähtöisen liikemiessuvun jäsenestä tuli paitsi maailman etsityin mies, myös kasvot kaikelle pahalle, joka Yhdysvaltoja oli kohdannut. Vihollisella oli nyt nimi, parta ja valkoinen päähine, ja hänet oli löydettävä.

Näyttävä etsintäoperaatio alkoi sotilaallisella vastaiskulla Afganistaniin lokakuussa 2001.

Nyt, runsaat kahdeksan vuotta myöhemmin Yhdysvaltojen kahden sodan ja muun terrorisminvastaisen taistelun kustannukset ovat ylittämässä biljoona dollaria. Tuhansia sotilaita on kuollut – puhumattakaan Irakin ja Afganistanin väkivaltaisuuksien siviiliuhreista, joiden määrä lasketaan jopa sadoissa tuhansissa.

Silti kukaan ei edelleenkään tiedä, missä Osama bin Laden on. Tai tarkemmin: ei ainakaan kukaan sellainen, joka haluaisi kertoa.

Amerikkalaisten turhautuminen on ollut välillä ilmeistä. Puolustusministeri Robert Gates tunnusti joulukuussa, ettei Yhdysvallat ole saanut enää vuosiin uskottavaa tietoa Osama bin Ladenin olinpaikasta. Yleisin veikkaus on, että jos terroristijohtaja ylipäätään on elossa, hän piileskelee jossain Afganistanin ja Pakistanin raja-alueilla.

Ajatus tuntuu loogiselta, sillä pysyäkseen piilossa terroristijohtaja tarvitsee yltiölojaalin tukiverkon, jota ei rahalla osteta. Sellainen löytyy noilta vuoristoisilta seuduilta, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja, komentaja Juha-Antero Puistola.

Afganistanin ja Pakistanin rajamaita veikkaa myös akatemiatutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

– Jos lähtisi karkuun, pitäisi mennä muualle kuin mistä etsitään. Toisaalta taas pitäisi olla kannattajien lähellä. Tämä puhuu kokonaisuutena sen puolesta, että hän on jossain niillä seuduilla, Aaltola pohtii.

Hiljaa terroristijohtaja ei toki ole ollut. Osama bin Laden – tai ainakin Osamaksi epäilty mies – on säännöllisin väliajoin lähettänyt maailmalle nauhoitettuja viestejä. Milloin hän on varoittanut Yhdysvaltain olevan haavoittuvainen taloudellisesta ja sotilaallisesta voimastaan huolimatta, milloin uhannut EU:ta profeetta Muhammedin pilakuvien vuoksi tai vaatinut eurooppalaisia vetämään joukkonsa Afganistanista.

Viimeisin oletetusti Osamalta tullut viesti levisi viime viikonloppuna ja välittyi maailmalle qatarilaisen uutiskanavan al-Jazeeran kautta. Äänitteellä puhuja otti vastuun nigerialaisen miehen joulunpyhinä lentokoneessa yrittämästä pommi-iskusta ja muistutti Yhdysvaltoja Palestiinan tilanteesta:

– Yhdysvallat ei voi koskaan edes unelmoida turvallisuudesta, ellemme saa sitä tosiasiallisesti Palestiinaan.

Maailma hätkähtää hiukan aina, kun Osama bin Laden puhuu. Niin nytkin. Epäselvää kuitenkin on, kuinka vaarallinen hän tai al-Qaida-verkosto enää on.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vastasi “Osamalta Obamalle” otsikoituun viestiin sanoen ABC-kanavalla, että epäonnistuneesta iskusta vastuun ottaminen kertoo nimenomaan siitä, että al-Qaida on heikentynyt.

Asiaa seuraavat pitävät selvänä, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat todellakin onnistuneet heikentämään al-Qaidaa vuosien varrella. Vankin todiste tästä on, etteivät al-Qaidan sateenvarjon alla toimivat terroristit ole onnistuneet vuosiin tekemään yhtään todella suuren luokan terrori-iskua. Osaman leirin kannatus on laskussa myös aatetasolla: vuonna 2003 esimerkiksi Pakistanin muslimeista 46 prosenttia sanoi Pew-tutkimuslaitoksen asennekyselyssä luottavansa terroristijohtajan kykyyn toimia oikein kansainvälisissä asioissa. Viime vuonna vastaava luku oli enää 18 prosenttia.

Ongelma piilee juuri tässä. Osa asiantuntijoista uskoo, että nimenomaan al-Qaidan heikentyminen tekee tilanteesta vaarallisen. Osoittaakseen olevansa yhä toimintakykyinen al-Qaidan pitäisi kyetä tuottamaan uusi, kauhistuttava katastrofi.

– Pitkän tähtäyksen arvio on, että al-Qaida tavoittelee edelleen suurta iskua. Pessimistisimmät arviot ovat sen suuntaisia, että al-Qaida pyrkii edelleen käyttämään joukkotuhoaseita ja asian unohtaminen on vaarallista, Puistola sanoo.

Myös Osaman oma merkitys on monien mielestä muuttunut puristuksessa. Konkreettinen, suunnitelmia piirtävä operatiivinen johtaja hän tuskin on, mutta niille harvoille, jotka ovat valmiita terrorismiin, Osama bin Laden on edelleen, kuten Puistola muotoilee, “keulakuva, ikoni ja ideologian isä”.

Viesteillään Osama pyrkii pitämään hengissä ajamaansa tavoitetta – keräämään kannattajia, yllyttämään samanmielisiä ja vakuuttamaan, että al-Qaida on vahva, yhtenäinen ja hengissä.

– Toinen yleisö viesteille olemme me, normaalit ihmiset lähinnä länsimaissa. Näillä sanoilla yritetään saada meidät epäröimään hallintojemme päätöksiä maailman kriisien suhteen. Kolmas kohde ovat varsinaiset hallinnot, Puistola sanoo.

Hiukan paradoksaalisesti voi tietysti myös ajatella, että vihollisen kasvojen tai äänen ilmaantuminen palvelee myös länsihallitusten asiaa. Viestit muistuttavat sotaan kyllästyneitä länsimaalaisia siitä, miksi Afganistan on tärkeä: uhka ei ole kadonnut, hän on tuolla edelleen.

– On äärimmäisen vaikea toimia kasvotonta vastustajaa tai ideologiaa vastaan, Puistola sanoo.

Bushin ajan kovasta lännenmiesretoriikasta on silti kuljettu pitkä matka. Mika Aaltola huomauttaa, että Obama on ylipäätään käyttänyt paljon edeltäjäänsä maltillisempaa ääntä muslimimaailmalle puhuessaan. Viestinnässä korostetaan nyt pikemminkin yhdistäviä tekijöitä kuin vastakkainasettelua. Terroristijohtajan tähtikin on propagandassa laskussa, luultavasti tarkoituksella. Washingtonin hiljaisuus nakertaa statusta.

– Osama ei saa enää arvoa, jonka Bush hänelle antoi, Aaltola sanoo.

Uutiskanava ABC huomautti sekin tammikuun puolivälissä, että Obaman retoriikka maailman etsityimmän miehen suhteen on muuttunut merkittävästi sitten vaalikampanjan. Vuonna 2008 Obamakin puhui vielä Osama bin Ladenin tappamisesta. Tässä kuussa Obama sanoi CBS-uutiskanavan haastattelussa hallintonsa mieluiten ottavan terroristin kiinni tai tappavan hänet, mutta:

– Jos olemme onnistuneet kiristämään silmukkaa niin, että hän on luolassa jossain eikä pysty viestimään toimijoidensa kanssa, olemme saavuttaneet Yhdysvaltain suojelemisen tavoitteen.

Obaman tämänviikkoisessa liittovaltion tilaa koskevassa puheessa Osamaa ei mainittu lainkaan.

Etsintä ei suinkaan ole ohi. Johtohahmon tuhoaminen on tärkeää koko al-Qaidan ideologian tuhoamiselle. Yhdysvaltain Afganistanin-joukkojen komentaja, kenraali Stanley McChrystal sanoi joulukuussa, että Osaman saaminen kiinni ei tarkoittaisi al-Qaidan tuhoa – mutta al-Qaidaa ei ainakaan saada tuhottua, ellei Osama bin Ladenia saada kiinni.

– Vaatii kiinnioton, että al-Qaida menettäisi moottorinsa, karisman, jota Osama tuottaa, Aaltola tiivistää.

Lisäksi – eikä vähiten merkittävästi – kiinniotto toisi Yhdysvalloille kaivatun symbolisen voiton.

Osama bin Ladenin löytyminen toisi sekin omat vaikeutensa. Mikään ei takaa, että aate kuolisi. Lisäksi se nostaisi esiin täysin uusia ongelmia, Puistola huomauttaa. Jos Osama bin Laden napattaisiin hengissä, miten hänen oikeudenkäyntinsä järjestettäisiin ja missä? Miten al-Qaida reagoisi, olisiko seurauksena esimerkiksi panttivankitilanteita? Ja jos johtaja surmattaisiin, hän olisi “elänyt sanojensa mukaisesti”.

Tärkeää olisi kiinnioton tapa.

– Jos tuotetaan marttyyrejä, karisma voi jäädä henkiin, muistuttaa myös Aaltola.

Puistola uskoo joidenkin Yhdysvalloissa saattavan ajatella niin, että pelkkä Osaman toimintakyvyn lamauttaminen on varsin siedettävä ratkaisu vaikeassa tilanteessa. Näin Yhdysvaltain ei tarvitse kohdata kiinnioton tai tapon aiheuttamia uusia ongelmia.

– Moni saattaa salaa ajatella, että kaikkein paras tilanne on, jos Osama bin Laden ei pysty toimimaan muuten kuin toimittamalla satunnaisia äänitteitä. Ja sitten odotellaan, että hän poistuu (luonnollista tietä) ennemmin tai myöhemmin.



CV

OSAMA BIN LADEN

Kuka: Terroristiverkosto al-Qaidan perustaja ja johtohahmo. Yhdysvaltoja vastaan 11.9.2001 tehtyjen, tuhansia syyttömiä ihmisiä surmanneiden terrori-iskujen pääepäilty. On toistuvasti itsekin kerskunut takapirun roolillaan terroristien sodassa länsimaita ja niiden arvoja vastaan.

Syntynyt: 1957 Saudi-Arabiassa.

Perhe: Osa rakennusalalla omaisuutensa hankkinutta, varakasta bin Ladenin sukua. Osaman jemeniläislähtöisellä isällä oli yli 50 lasta eri vaimojen kanssa.

Tausta: Radikalisoitui opiskeluaikoinaan. Neuvostoliiton tunkeuduttua Afganistaniin taisteli neuvostojoukkoja vastaan. Perusti al-Qaidan 1988. Julisti sodan Yhdysvaltoja vastaan 1990-luvulla.

Rikokset: Syytetään syyskuun 11. päivän 2001 lentokoneiskujen lisäksi pommi-iskuista, jotka tehtiin Yhdysvaltain Kenian- ja Tansanian suurlähetystöihin 1998. Yhdysvaltojen turvallisuuselimien etsintäkuulutettujen listan numero yksi.