VAHVA SAKSA EI OLE UHKA EUROOPALLE, MUTTA HEIKKO SAKSA VOI OLLAKIN

Saksan kaksijakoinen rooli euroalueen kriisin aikana on nostattanut pelkoja siitä, että aiempaa itsevarmempi ja dynaamisempi Saksa voisi olla uhka naapureidensa poliittiselle itsenäisyydelle ja taloudelliselle hyvinvoinnille ja johtaa lopulta ”Saksalaiseen Eurooppaan”.

Suurin haaste EU:n integraatiolle ei kuitenkaan ole Saksan vahvuus vaan heikkous. Kehittääkseen unionia ylikansallisen päätöksenteon suuntaan ja rakentaakseen ”Eurooppalaista Saksaa” saksalaisten on uudistettava kylmän sodan ajalta periytyviä instituutioitaan ja perinteitään, jotka ovat muodostuneet hidasteiksi integraatiokehitykselle.

Saksan poliittinen eliitti kannattaa EU:n kehittämistä liittovaltion suuntaan, mutta kansalaismielipide on skeptisempi. Lisäksi integraatiopyrkimyksiä rajoittavat Saksan perustuslakituomioistuimen kaltaiset voimatekijät.

Vaikka Saksa tukee yhä yhteisömenetelmän käyttöä EU-päätöksenteossa, liittokansleri Angela Merkel on lisääntyvissä määrin suosinut niinsanottua unionimenetelmää, jossa päämäärät ovat muotoseikkoja tärkeämpiä. Ensisijaista on pyrkimys nykyisen kriisin pragmaattiseen ratkaisuun.

Saksan taipumaton asenne euroalueen kriisiin samoin kuin sen toisinaan arvaamaton ulkopolitiikka eivät johdu niinkään kasvavasta kunnianhimosta, vaan maan poliittiseen kulttuuriin syvälle juurtuneesta pyrkimyksestä vakauteen ja rauhaan.

Saksalla on Euroopassa väistämättä johtava rooli, mutta se tarvitsee eurooppalaisten kumppaneidensa tukea yhteisen näkemyksen muodostamiseksi Euroopan integraation tavoitteista sekä Saksan poliittisten instituutioiden ja poliittisen kulttuurin uudistamiseksi.

Timo Behr
Timo Behr
Niklas Helwig
Johtava tutkija – Euroopan strateginen autonomia; Vanhempi tutkija – Euroopan unioni -tutkimusohjelma