Venäjä näkee Keski-Aasian vaikuttamiskenttänään ja yrittää pitää viisi entisen Neuvostoliiton alueen valtiota, Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin, sen geopoliittisella kiertoradalla.

Keski-Aasian maiden riippuvuus Venäjästä on laskussa. Maiden kesken on kuitenkin eroa sillä, millaisella nopeudella ja millä politiikan osa-alueilla lasku tapahtuu. Vaihteluun vaikuttavat Moskovan prioriteetit, Venäjän ja muiden toimijoiden läsnäolo ja kyvykkyys alueella sekä Keski-Aasian sisäiset kysymykset.

Venäjän politiikka Keski-Aasiassa perustuu kahdenvälisille suhteille. 2000-luvun alusta lähtien Moskova on kuitenkin pyrkinyt tuomaan alueen valtioita yhteen johtamissaan monenkeskisissä järjestöissä, jotka keskittyvät pääasiallisesti talouteen ja turvallisuuteen.

Venäjän vaikutus alueella on suurinta turvallisuuden alalla. Kiinan nousun myötä vaikutusvalta on pienimmillään taloudessa. Ihmistenväliset yhteydet ovat säilyneet vahvoina yhteisen neuvostomenneisyyden ja nykypäivän muuttoliikkeen seurauksena. Keski-Aasian maat jakavat venäläisen autoritaarisen näkökulman politiikkaan.

Venäjä on edelleen voimakas peluri Keski-Aasiassa. Moskovan eteenpäinkatsovan strategian puute ja sen nykyinen suurvaltakilvoittelu uhkaavat kuitenkin maan valta-asemaa tulevaisuudessa.