Maailmanjärjestyksen murros koostuu keskenään ristiriitaisista trendeistä. Lännen johtoasema heikentyy Kiinan ja muiden nousevien valtojen haastaessa Yhdysvaltain poliittisen hegemonian ja globaalin valtajärjestyksen muuttuessa moninapaisemmaksi. Samalla globaalissa valtajärjestelmässä on vahvoja piirteitä valtiollisen vallan diffuusiosta, eli hajaantumisesta. Ilmiö pitää sisällään kasvavan määrän ei-valtiollisia toimijoita, jotka haastavat valtiollisen vallan eri tavoin ja voimavaroin.

Tämä raportti tarkastelee globaaleilta vaikutuksiltaan keskeisenä pidettävää valtiollisen vallan akselia: Yhdysvaltain ja Kiinan välistä suhdetta. Tarkoituksena on arvioida, mihin suuntaan tähän suhteeseen sisältyvät keskinäisriippuvuudet ovat kehittymässä ja minkälaisia tavoitteita nämä kaksi suurvaltaa asettavat omalle roolilleen globaalissa valtajärjestelmässä. Valtajärjestelmän murroksen vaikutukset globaalihallinnan eri aloilla muodostaa toisen tärkeän tutkimuskohteen, jossa huomioidaan myös vallan hajaantumisen ja ei-valtiollisten toimijoiden merkityksen kasvu.

Lopuksi, raportissa tarkastellaan, kuinka globaalin valtajärjestelmän monimuotoinen murros vaikuttaa EU:hun ja kuinka unioni turvaa oman vaikutusvaltansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Raportissa arvioidaan myös Suomen kansainvälistä roolia ja vaikutusvaltaa tässä kontekstissa. Tutkimuksessa pohditaan, kuinka muutokset globaalissa ja alueellisessa järjestyksessä tulisi hahmottaa Suomen näkökulmasta ja kuinka Suomen tulisi toimia lujittaakseen omaa kansainvälistä rooliaan.

Katja Creutz
Vanhempi tutkija - Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma
Tuomas Iso-Markku
Tutkija - Euroopan unioni -tutkimusohjelma
Teija Tiilikainen
Johtaja; päätoimittaja, Ulkopolitiikka-lehti
Kristi Raik
Kristi Raik
Vanhempi tutkija - Euroopan unioni -tutkimusohjelma