UPI avaa Suomen ulkopolitiikan arkiston

Eilen-arkisto avataan 1. maaliskuuta

Ulkopoliittisen instituutin Eilen-arkisto on kaikille avoin verkkoarkisto, johon kootaan Suomen ulkopolitiikan keskeiset dokumentit ja puheet. Lisäksi arkistossa on kronologia, johon on kirjattu Suomen ulkopolitiikan merkittävimmät tapahtumat vuodesta 1973 lähtien. Eilen-arkisto on osa Upin Suomen ulkopolitiikka -projektia, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen ulkopolitiikan tutkimusta. Arkiston ylläpitämisen lisäksi projektin puitteissa järjestetään aiheeseen liittyviä tutkimusseminaareja ja julkaistaan Finnish Foreign Policy Papers -julkaisusarjaa.

Itämeren suojelun haasteet

Raportti

Governing the blue-green Baltic Sea - Societal challenges of marine eutrophication prevention

Yksi Itämeren vakavimmista ongelmista on rehevöityminen, jota ei lukuisista suojelutoimenpiteistä huolimatta ole onnistuttu ratkaisemaan. Neljän viime vuosikymmenen aikana noudatettu kansainvälinen ja kansallinen suojelupolitiikka ei ole ollut riittävän tehokasta torjuakseen laajamittaista rehevöitymistä. PROBALT -tutkimushankkeen loppuraportti tarkastelee Itämeren rehevöitymisen torjunnan yhteiskunnallisia reuna-ehtoja niin valtiollisella, alueellisella kuin Euroopan unionin tasolla. Näiden reunaehtojen tunnistaminen auttaa tehostamaan rehevöitymisen torjuntaa. Lisäksi raportti esittelee mahdollisuutta soveltaa ravinnepäästökauppaa keinona torjua Itämeren rehevöitymistä. Tutkimustulosten perusteella esitetään neljää politiikkasuositusta rehevöitymisen torjunnan tehostamiseksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ulkopoliittisen instituutin koordinoima PROBALT ‐tutkimushanke on osa Itämeren maiden ja EU:n yhteistä BONUS ‐tutkimusohjelmaa.

EU:n ulkopolitiikka BRICS-maita kohtaan

Euroopan parlamentin raportti

The EU Foreign Policy towards the BRICS and Other Emerging Powers: Objectives and Strategies

Viisi Upin tutkijaa on kirjoittanut Euroopan Parlamentin tilaaman raportin yhdessä College of Europen tutkijatiimin kanssa. Raportin mukaan BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) eivät toimi tiiviinä blok-kina kansainvälisillä areenoilla, mutta niiden keskinäisellä koordinaatiolla on vaikutusta kansainvälisiin neuvotteluihin esim. G20-ryhmässä. BRICS-maat pystyvät usein vaikuttamaan neuvotteluiden asialistaan ja keskuste-lujen painopisteisiin tai estämään aloitteiden etenemisen. Tämä heikentää EU:n kykyä ajaa omia tavoitteitaan. EU ei ole pystynyt strategisilla kump-panuusohjelmilla merkittävästi kehittämään suhteitaan yksittäisten BRICS-maiden kanssa tai valmistautumaan globaaliin voimatasapainon muutok-seen. Raportti esittää EU:lle neljä vaihtoehtoista tapaa kehittää strategisia kumppanuuksia ja toimia aktiivisemmin nousevien suurvaltojen kanssa.

Maailmantalouden uusi järjestys

BOFIT Discussion Paper

Conditionality in Chinese Bilateral Lending

Koska Kiina on pitkään pitänyt kiinni puuttumattomuus- ja suverenititeetti-periaatteista, usein sen myös oletetaan antavan lainaa ulkomaille ilman politiikkaehtoja. Mikael Mattlinin ja Matti Nojosen mukaan tämä oletus pitää paikkansa vain sellaisten ehtojen osalta, joita Maailmanpankkiryhmä on tavanomaisesti edellyttänyt, kuten yksityistämistä tai rahoitus-markkinoiden avaamista. Tutkijat esittävät neljä ehdollistamisen muotoa Kiinan bilateraalilainoituksessa.

Kohti Durbanin ilmastokokousta

Together Alone: BASIC countries and the climate change conundrum

Vuodesta 2009 lähtien BASIC-maina tunnetut Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia ja Kiina ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa saadakseen lisää sananvaltaa maailmanpolitiikassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston raportin mukaan heidän lähestymistapansa ymmärtämiseksi täytyy tuntea kunkin valtion taloudelliseen ja sosiaa-liseen kehitykseen liittyvät huolet ja geopoliittinen hyöty, jonka he näkevät yhteistyössä. Upin tutkija Antto Vihma on yksi raportin kirjoittajista.

Euroopan tulevaisuus

Briefing Paper

Swimming in murky waters: Challenges in developing the EU's external representation

EU-maat joutuivat antamaan periksi Yhdysvaltain ja Kiinan koalitiolle Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston uudistamisen yhteydessä. Tärkein motiivi aiempaa yhtenäisemmän ulkoisen edustuksen rakentamiseksi onkin pelko EU:n ulkopoliittisen merkityksen vähentymisestä. Tätä haasteellista tehtävää vaikeuttavat kuitenkin monet tekijät.