Itäisen Välimeren kehitys
Kuva: John Halbrook / Creative Commons 2.0 / Flickr.com

Itäisen Välimeren kehitys

Working Paper 90

Turkey's political direction: Authoritarianism, liberal democracy or dissolution?

Viime marraskuussa pidettyjen uusintavaalien jälkeen näyttää varmalta, että Turkkia vuodesta 2002 hallinneen Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) valtakausi jatkuu. Tässä tutkimuksessa Toni Alaranta esittää kolme vaihtoehtoista skenaariota Turkin lähitulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista. Kehitykseen vaikuttaa kolme keskeistä muuttujaa: AKP:n islamilais-konservatiivinen projekti, alueellinen epävakaus sekä Turkin kurdivähemmistön asema.

Venäjän kriisivaihde
Kuva: The Presidential Press and Information Office of Russia

Venäjän kriisivaihde

FIIA Analysis 6

Zugzwang in slow motion? The implications of Russia’s system-level crisis

Venäjän viimeaikaisessa ulkopoliittisessa ja sotilaallisessa aktivoitumisessa on kyse reaktiosta useisiin Venäjää viime vuosina kohdanneisiin sisäisiin ja ulkoisiin vastoinkäymisiin. Vastatakseen näihin haasteisiin maan hallinto on laittanut kriisivaihteen päälle. Sen avulla oikeutetaan poikkeukselliset toimet niin Venäjällä kuin maan ulkopolitiikassa, kirjoittavat Veera Laine, Toivo Martikainen, Katri Pynnöniemi ja Sinikukka Saari uudessa FIIA Analysis -julkaisussa.

Pariisin ilmastokokouksen odotukset
Kuva: Moyan Brenn / Flickr.com / CC 2.0

Pariisin ilmastokokouksen odotukset

Briefing Paper

Paris stress test: Can the UN climate talks deliver?

Pariisin ilmastokokouksen (COP-21) tulosten tulkinnalla on vaikutuksia eri maiden mahdollisuuksiin edistää omaa ilmastopolitiikkaansa. Erityisen tärkeää se on Euroopan unionille, joka päättää vuoden 2020 jälkeiset tavoitteensa Pariisin tulosten valossa. Vanhemman tutkijan Antto Vihman mukaan kokouksen yleinen tulkinta vaikuttaa myös YK:n ilmastosopimuksen alaisen neuvottelujärjestelmän uskottavuuteen.

Turvallisuusneuvoston oikeudelliset velvoitteet
Kuva: Jeffrey Zeldman / Flickr / Creative Commons 2.0

Turvallisuusneuvoston oikeudelliset velvoitteet

FIIA Analysis 5

Can the Law Help? Debating Security Council Inaction on Syria

YK:n turvallisuusneuvoston toimettomuus Syyrian kriisin suhteen on herättänyt laajaa vastenmielisyyttä. Oikeusoppineiden keskuudessa on kuitenkin käyty keskustelua siitä, voidaanko turvallisuusneuvoston katsoa olevan oikeudellisesti velvoitettu toimimaan laajamittaisten julmuuksien torjumiseksi. Vaikka velvollisuutta korostava näkökulma on kiistanalainen, se on osoitus siitä, että turvallisuusneuvoston toimettomuus on johtanut oikeusoppineet hakemaan ratkaisuja kansainvälisoikeudellisesti sitovasta sääntelystä. Vanhempi tutkija Katja Creutz analysoi keskustelua turvallisuusneuvoston oikeudellisista velvoitteista.

Pohjois-Korean pattitilanne
Kuva: NASA

Pohjois-Korean pattitilanne

Briefing Paper 180

No light in sight on the Korean Peninsula: Lingering threats and regional responses

Tilanne Korean niemimaalla on hyvin arvaamaton ja muodostaa uhkan niin alueelliselle vakaudelle kuin globaalille turvallisuudelle. Pohjois-Korean talous ei vaikuta olevan merkittävästi kohentumassa, ja on kyseenalaista, kuinka kauan maan poliittinen järjestelmä voi pysyä pystyssä. Jyrki Kallion ja Bart Gaensin mukaan Pohjois-Korea tuskin luopuu ydinohjelmastaan, vaikka kansainvälinen yhteisö on asettanut luopumisen ehdoksi avulle ja taloudelliselle yhteistyölle.

FIIA Comment

Sotilasparaati rauhan asialla?

Elina Sinkkonen

Venäjän hybridisota Ukrainassa
Kuva: Robin Koskas / Flickr / Creative Commons 2.0

Venäjän hybridisota Ukrainassa

Raportti 43

Russia’s Hybrid War in Ukraine: Breaking the Enemy’s Ability to Resist

Venäjän Ukrainaa vastaan hyödyntämää toimintatapaa on usein kutsuttu hybridisodaksi. Sen tarkoitus on saada voitto vihollisesta ilman suuren mittakaavan sotilaallista hyökkäystä murtamalla vihollisen kyky tehdä vastarintaa. Hybridisota rakentuu sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen hyödyntämiselle yhdessä, ja sitä varten voidaan valjastaa käytännössä kaikki valtion käytettävissä olevat keinot. András Rácz kysyy raportissaan, onko Venäjän Ukrainassa hyödyntämä toimintatapa yleispätevä malli, jota voidaan soveltaa missä tahansa.

FIIA Comment

Integraatio vai valtioliitos?

Sinikukka Saari

FIIA Comment

Suomi hybridisodankäynnin kohteena

Charly Salonius-Pasternak & Jarno Limnéll

Venäjän uusi sotilasdoktriini
Kuva: Ana Paula Hirama / Flickr / Creative Commons 2.0

Venäjän uusi sotilasdoktriini

Raportti

Venäjän sotilasdoktriinit vertailussa - Nykyinen versio viritettiin kriisiajan taajuudelle

Venäjän sotilasdoktriini päivitettiin viime vuoden lopulla ajankohtana, jolloin Venäjän ja Ukrainan välillä on käynnissä vakava konflikti. Vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista ja kapteeniluutnantti James Mashiri Puolustusvoimista tarkastelevat raportissaan Venäjän sotilasdoktriiniin tehtyjä muutoksia ja niiden merkitystä Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta.

EU:n ilmastopolitiikka muutoksessa
Kuva: Alfred T. Parker / Library of Congress

EU:n ilmastopolitiikka muutoksessa

Briefing Paper

The EU's Energy Union: Towards an integrated European energy market?

Tulevaisuuden ilmastopolitiikan kannalta EU:n päästökauppajärjestelmän kolmas kausi (vuodet 2013–2020) on erityisen tärkeässä roolissa. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon capture and storage, CCS) on yksi menetelmä, jolla päästökauppajärjestelmää voidaan tehostaa tulevaisuudessa. Useat CCS-menetelmät ovat jo teknisesti toteuttamiskelpoisia, mutta toistaiseksi EU:n päästökauppajärjestelmä ei ole onnistunut kannustamaan CCS-tekniikkaan pohjautuvia investointeja. Jarkko Leväsen kirjoittama FIIA Briefing Paper tarkastelee CCS-tekniikoiden näkymiä osana EU:n ilmastopolitiikkaa.

Ukrainan haasteet
Kuva: jamesbwerk / Flickr

Ukrainan haasteet

Briefing Paper

The war and reforms in Ukraine: Can it cope with both?

Arkady Moshes tarkastelee Ukrainalla edessään olevia haasteita tuoreessa Briefing Paperissa. Ukrainan itäosissa käynnissä oleva sotilaallinen konflikti on keskeisin maan sisäistä poliittista tilannetta määrittelevä tekijä. Niin kauan kuin konflikti vahvistaa käsitystä siitä, että vain uudistunut Ukraina voi selvitä sodasta, se voi edistää maassa tehtäviä muutoksia. Toisaalta konflikti vaikeuttaa uudistusten tekemistä, koska se kuluttaa maan voimavaroja ja – mikä vielä tärkeämpää – koska Ukraina voi perustella sillä omaa toimettomuuttaan.

Kongressin sodanjulistusvalta
Kuva: Roman Boed / Flickr

Kongressin sodanjulistusvalta

Working Paper

The US Congress and decision-making on war: Debates on war powers in the separation of powers system

Anna Kronlundin Working Paper käsittelee Yhdysvaltain presidentin ja kongressin sodanjulistusvaltaa. Presidentti Barack Obaman toimet esimerkiksi Libyassa (2011) ja Syyriassa (2013) sekä viime aikojen kohdistetut toimet Isiliä vastaan Irakissa ja Syyriassa ovat herättäneet keskustelua siitä, miten presidentin valta armeijan ylipäällikkönä suhtautuu kongressin valtaan. Tulisiko presidentin saada kongressilta hyväksyntä Yhdysvaltojen sotavoimien käytölle, ja jos tulisi niin missä tilanteissa?

FIIA Comment

Republikaanit ovat nyt niskan päällä

Mika Aaltola

FIIA Comment

Yhdysvallat valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen

Juha Käpylä & Harri Mikkola

To 18.2.2016 klo 10:00-11:30

EU as a Balancing Power in Central Asia?

Kutsutilaisuus

Kerran kuussa

UPI Breakfast Briefing

Aamupalatilaisuuksissa käsitellään Euroopan unionin ajankohtaisia, Suomea ja suomalaisia koskevia aiheita.

Mediassa, 4.2.2016

Charly Salonius-Pasternak: Ruotsilla ei ole toimivaa puolustusjärjestelmää

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak kommentoi Ruotsin turvallisuustilannetta Officerstidningen-lehden numerossa 1/2016, joka ilmestyi 4.2. (ruotsiksi)

Mediassa, 4.2.2016

Teija Tiilikainen kommentoi presidentti Niinistön puhetta

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen pitää presidentin valtiopäivien avajaisissa pitämää puhetta selkeänä esimerkkinä siitä, miten tärkeänä maahanmuuttopoliittiset kysymykset nähdään yleisesti tällä hetkellä. Hän kommentoi asiaa MTV:lle 3.2.

Uutinen, 3.2.2016

Antto Vihman tuore artikkeli

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, dosentti Antto Vihma on kirjoittanut yhdessä Umut Turksenin kanssa artikkelin geoekonomiasta ja kaasuputkista. Artikkeli on nimeltään "The Geoeconomics of South Stream Pipeline Project" ja se julkaistiin Columbia Universityn Journal of International Affairs -journaalissa. (englanniksi)

Ulkopolitiikka 4/2015 – Kielten kamppailu

Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Osmo Apunen: Silmän politiikkaa

Ulkopoliittinen instituutti 1961-2006
15€ + mahdolliset postikulut

EILEN - Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia

Eilen-arkisto on Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämä kaikille avoin verkkoarkisto, johon on koottu Suomen ulkopolitiikan keskeiset dokumentit ja puheet. Lisäksi arkistossa on kronologia, johon on kirjattu Suomen ulkopolitiikan merkittävimmät tapahtumat vuodesta 1973 lähtien.

Hakutermi
Alkamispäivä Päättymispäivä  
Hae

Euroopan unioni

Euroopan unioni

Euroopan unioni -tutkimusohjelma keskittyy unionin globaaliin ja alueelliseen merkitykseen unohtamatta unionin sisäistä dynamiikkaa. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat EU:n ulkosuhteet, integraation kehityslinjat ja unionin poliittinen järjestelmä. Tutkimus ankkuroituu globaalin valta-asetelman muutosten, EU:n ulkoisten ja sisäisten haasteiden ja unionin uudistushankkeiden vaikutusten arviointiin.

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma seuraa EU:n itäistä naapurustoa, erityisesti Venäjän sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat muiden muassa alueen yleinen poliittinen kehitys sekä Euraasian integraatioprosessi. Lisäksi ohjelma tutkii kansainvälisten suhteiden kehityskulkuja unionin itäisessä naapurustossa ja alueen suhdetta unioniin.

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma lähestyy turvallisuutta laaja-alaisena globaalina haasteena. Ohjelma tarkastelee sellaisia globaalin turvallisuuspolitiikan muutostrendejä, joilla on vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön kehitykseen. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat globaalin hallintajärjestelmän kehitys, suurvaltarakenteen muutokset, merkittävät funktionaaliset ja alueelliset turvallisuuden ja turvattomuuden tekijät, transatlanttisen suhteen rooli maailmanpolitiikassa sekä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan eri ulottuvuudet.

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskus

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa tutkimusta ja asiantuntemusta Yhdysvaltojen globaalista roolista ja sen ulko- ja sisäpolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuskeskus toimii Ulkopoliittisen instituutin globaali turvallisuus tutkimusohjelman yhteydessä. Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee UPIn Yhdysvaltoihin liittyvää tutkimusta.