Venäjän ulkopolitiikan muutos
Kuva: Larry Koester / Flickr.com / Creative Commons 2.0

Venäjän ulkopolitiikan muutos

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 34/2016

Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla

Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijatyöryhmän tuoreen selvityksen mukaan Venäjä käyttää aiempaa aggressiivisempia keinoja ulkopoliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Suomelta Venäjän muuttunut toiminta edellyttää uudenlaista varautumista, jonka tueksi selvitys tarjoaa yksityiskohtaisen riskianalyysin sekä toimenpidesuositukset.

Briefing Paper

Security in the Baltic Sea Region: activation of risk potential

Katri Pynnöniemi & Charly Salonius-Pasternak

Geoekonomian nousu
Kuva: Nils Öberg / Wikimedia Commons

Geoekonomian nousu

Briefing Paper

China’s Advance in Latin America: Geostrategic Implications for Europe, the US, and the Region Itself

Kiina kasvattaa nopeasti vaikutusvaltaansa Latinalaisessa Amerikassa. Vaikka Kiinan läsnäolo on pääosin taloudellista, Kiinan toiminnalla on kauaskantoisia strategisia seurauksia sekä Latinalaiselle Amerikalle että Euroopalle ja Yhdysvalloille. Monen Latinalaisen Amerikan maan poliittinen johto on vaihtunut entistä länsimielisempään. Mikael Wigellin tuoreen Briefing Paperin mukaan Lännen kannattaisi käyttää tilaisuus hyväkseen ja tarjota Latinalaiselle Amerikalle aitoa monenvälistä yhteistyötä Kiinan tarjoamien kahdenvälisten suhteiden sijaan.

Tieteellinen artikkeli International Affairs -lehdessä

Geopolitics versus geoeconomics: the case of Russia's geostrategy and its effects on the EU

Mikael Wigell & Antto Vihma

Yhdysvaltain ulkopolitiikka Obaman jälkeen
Kuva: Pierre Teyssot / European Commission Audiovisual Service

Yhdysvaltain ulkopolitiikka Obaman jälkeen

Raportti 46

After Rebalance: Visions for the future of US foreign policy and global role beyond 2016

Yhdysvaltain ulkopolitiikan on usein katsottu heilahtelevan eristäytymään pyrkivän isolationismin ja ulospäin suuntautuneemman interventionismin välillä. Mika Aaltolan ja Anna Kronlundin toimittamassa raportissa tarkastellaan lähemmin sitä, miten suuntausten vaihtelut suuntaavat Yhdysvaltain tulevia ulkopoliittisia valintoja, kun maa siirtyy Barack Obaman jälkeiseen aikaan.

Working Paper

Nordic-Baltic security and US foreign policy: A durable transatlantic link?

Eoin Micheál McNamara, Magnus Nordenman & Charly Salonius-Pasternak

Venäjän strateginen harhauttaminen
Photo: The Presidential Press and Information Office of Russia

Venäjän strateginen harhauttaminen

Raportti 45

Fog of Falsehood: Russian Strategy of Deception and the Conflict in Ukraine

Katri Pynnöniemen ja András Ráczin toimittamassa raportissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti Venäjän luomien, Ukrainan konfliktia koskevien tulkintojen ja harhauttavien käsitteiden syntyä ja kehitystä. Venäjä hyödyntää nykyisessä propagandatyössään osittain jo Neuvostoliiton käyttämiä keinoja. Mutta siinä missä neuvostopropaganda perustui ideologisille väitteille todellisuudesta, nykyistä strategista harhauttamista voidaan verrata kaleidoskooppiin, jonka läpi kulkeva valo taittuu useiksi erilaisiksi versioiksi todellisuudesta.

Saksan johtajuus EU:ssa
Photo: The European Council / Flickr.com / Creative Commons 2.0

Saksan johtajuus EU:ssa

Report 44

Europe’s New Political Engine: Germany’s role in the EU’s foreign and security policy

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka kärsi 2010-luvun alussa johtajuuden puutteesta. Taloudellisesti vahvan Saksan oli ryhdyttävä Euroopan uudeksi veturiksi. Uusi FIIA Report tarkastelee Saksan nousua uuteen roolinsa ja sen seurauksia EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Raportin mukaan Saksan johtajuuden menestys ja kestävyys riippuu siitä, miten se onnistuu EU:n lähialueita koettelevien kriisien ja globalisaation keskellä turvaamaan Euroopan yhtenäisyyden ja mukautumiskyvyn.

Ulkopolitiikka-lehden kolumni

Kuka enää pelkää Saksaa?

Matti Pesu

Energian geoekonomia
Photo by IAEA / Creative Commons 2.0 / Flickr.com

Energian geoekonomia

Briefing Paper 191

Dividing the EU with energy? Unpacking Russia's energy geoeconomics

Venäjän taloudellinen ideologia perustuu yhä vahvemmin sen kansallisille turvallisuusintresseille talouden modernisaation tai vapaakaupan sijaan. Venäjä käyttää energiavarantojaan kasvattaakseen vaikutusvaltaansa lähialueillaan ja suhteessa EU:hun. Tätä voidaan pitää geoekonomisena toimintatapana, Toivo Martikainen ja Antto Vihma kirjoittavat.

Itäisen Välimeren kehitys
Kuva: John Halbrook / Creative Commons 2.0 / Flickr.com

Itäisen Välimeren kehitys

Working Paper 90

Turkey's political direction: Authoritarianism, liberal democracy or dissolution?

Viime marraskuussa pidettyjen uusintavaalien jälkeen näyttää varmalta, että Turkkia vuodesta 2002 hallinneen Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) valtakausi jatkuu. Tässä tutkimuksessa Toni Alaranta esittää kolme vaihtoehtoista skenaariota Turkin lähitulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista. Kehitykseen vaikuttaa kolme keskeistä muuttujaa: AKP:n islamilais-konservatiivinen projekti, alueellinen epävakaus sekä Turkin kurdivähemmistön asema.

Venäjän kriisivaihde
Kuva: The Presidential Press and Information Office of Russia

Venäjän kriisivaihde

FIIA Analysis 6

Zugzwang in slow motion? The implications of Russia’s system-level crisis

Venäjän viimeaikaisessa ulkopoliittisessa ja sotilaallisessa aktivoitumisessa on kyse reaktiosta useisiin Venäjää viime vuosina kohdanneisiin sisäisiin ja ulkoisiin vastoinkäymisiin. Vastatakseen näihin haasteisiin maan hallinto on laittanut kriisivaihteen päälle. Sen avulla oikeutetaan poikkeukselliset toimet niin Venäjällä kuin maan ulkopolitiikassa, kirjoittavat Veera Laine, Toivo Martikainen, Katri Pynnöniemi ja Sinikukka Saari uudessa FIIA Analysis -julkaisussa.

Ke 28.9.2016 klo 10:00-12:00

Turkey before and after the 15 July Coup Attempt

Kutsutilaisuus

Kerran kuussa

UPI Breakfast Briefing

Aamupalatilaisuuksissa käsitellään Euroopan unionin ajankohtaisia, Suomea ja suomalaisia koskevia aiheita.

Mediassa, 27.9.2016

Mika Aaltola Verkkouutisissa

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola Verkkouutisten haastattelussa 26.9.

Mediassa, 27.9.2016

Mika Aaltola STT:n haastattelussa

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi STT:lle Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden vaaliväittelyä 27.9.

Mediassa, 26.9.2016

Mika Aaltola kommentoi Ilta-Sanomille Nato-keskustelua

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi Nato-keskustelua Ilta-Sanomille 26.9.

Ulkopolitiikka-lehti

Ulkopolitiikka 3/2016

Osmo Apunen: Silmän politiikkaa

Ulkopoliittinen instituutti 1961-2006
15€ + mahdolliset postikulut

EILEN - Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia

Eilen-arkisto on Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämä kaikille avoin verkkoarkisto, johon on koottu Suomen ulkopolitiikan keskeiset dokumentit ja puheet. Lisäksi arkistossa on kronologia, johon on kirjattu Suomen ulkopolitiikan merkittävimmät tapahtumat vuodesta 1973 lähtien.

Hakutermi
Alkamispäivä Päättymispäivä  
Hae

Euroopan unioni

Euroopan unioni

Euroopan unioni -tutkimusohjelma keskittyy unionin globaaliin ja alueelliseen merkitykseen unohtamatta unionin sisäistä dynamiikkaa. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat EU:n ulkosuhteet, integraation kehityslinjat ja unionin poliittinen järjestelmä. Tutkimus ankkuroituu globaalin valta-asetelman muutosten, EU:n ulkoisten ja sisäisten haasteiden ja unionin uudistushankkeiden vaikutusten arviointiin.

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma seuraa EU:n itäistä naapurustoa, erityisesti Venäjän sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat muiden muassa alueen yleinen poliittinen kehitys sekä Euraasian integraatioprosessi. Lisäksi ohjelma tutkii kansainvälisten suhteiden kehityskulkuja unionin itäisessä naapurustossa ja alueen suhdetta unioniin.

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma lähestyy turvallisuutta laaja-alaisena globaalina haasteena. Ohjelma tarkastelee sellaisia globaalin turvallisuuspolitiikan muutostrendejä, joilla on vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön kehitykseen. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat globaalin hallintajärjestelmän kehitys, suurvaltarakenteen muutokset, merkittävät funktionaaliset ja alueelliset turvallisuuden ja turvattomuuden tekijät, transatlanttisen suhteen rooli maailmanpolitiikassa sekä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan eri ulottuvuudet.

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskus

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa tutkimusta ja asiantuntemusta Yhdysvaltojen globaalista roolista ja sen ulko- ja sisäpolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuskeskus toimii Ulkopoliittisen instituutin globaali turvallisuus tutkimusohjelman yhteydessä. Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee UPIn Yhdysvaltoihin liittyvää tutkimusta.