Venäjän hybridisota Ukrainassa
Kuva: Robin Koskas / Flickr / Creative Commons 2.0

Venäjän hybridisota Ukrainassa

Raportti 43

Russia’s Hybrid War in Ukraine: Breaking the Enemy’s Ability to Resist

Venäjän Ukrainaa vastaan hyödyntämää toimintatapaa on usein kutsuttu hybridisodaksi. Sen tarkoitus on saada voitto vihollisesta ilman suuren mittakaavan sotilaallista hyökkäystä murtamalla vihollisen kyky tehdä vastarintaa. Hybridisota rakentuu sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen hyödyntämiselle yhdessä, ja sitä varten voidaan valjastaa käytännössä kaikki valtion käytettävissä olevat keinot. András Rácz kysyy raportissaan, onko Venäjän Ukrainassa hyödyntämä toimintatapa yleispätevä malli, jota voidaan soveltaa missä tahansa.

FIIA Comment

Integraatio vai valtioliitos?

Sinikukka Saari

FIIA Comment

Suomi hybridisodankäynnin kohteena

Charly Salonius-Pasternak & Jarno Limnéll

Venäjän uusi sotilasdoktriini
Kuva: Ana Paula Hirama / Flickr / Creative Commons 2.0

Venäjän uusi sotilasdoktriini

Raportti

Venäjän sotilasdoktriinit vertailussa - Nykyinen versio viritettiin kriisiajan taajuudelle

Venäjän sotilasdoktriini päivitettiin viime vuoden lopulla ajankohtana, jolloin Venäjän ja Ukrainan välillä on käynnissä vakava konflikti. Vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista ja kapteeniluutnantti James Mashiri Puolustusvoimista tarkastelevat raportissaan Venäjän sotilasdoktriiniin tehtyjä muutoksia ja niiden merkitystä Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta.

EU:n ilmastopolitiikka muutoksessa
Kuva: Alfred T. Parker / Library of Congress

EU:n ilmastopolitiikka muutoksessa

Briefing Paper

The EU's Energy Union: Towards an integrated European energy market?

Tulevaisuuden ilmastopolitiikan kannalta EU:n päästökauppajärjestelmän kolmas kausi (vuodet 2013–2020) on erityisen tärkeässä roolissa. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon capture and storage, CCS) on yksi menetelmä, jolla päästökauppajärjestelmää voidaan tehostaa tulevaisuudessa. Useat CCS-menetelmät ovat jo teknisesti toteuttamiskelpoisia, mutta toistaiseksi EU:n päästökauppajärjestelmä ei ole onnistunut kannustamaan CCS-tekniikkaan pohjautuvia investointeja. Jarkko Leväsen kirjoittama FIIA Briefing Paper tarkastelee CCS-tekniikoiden näkymiä osana EU:n ilmastopolitiikkaa.

Ukrainan haasteet
Kuva: jamesbwerk / Flickr

Ukrainan haasteet

Briefing Paper

The war and reforms in Ukraine: Can it cope with both?

Arkady Moshes tarkastelee Ukrainalla edessään olevia haasteita tuoreessa Briefing Paperissa. Ukrainan itäosissa käynnissä oleva sotilaallinen konflikti on keskeisin maan sisäistä poliittista tilannetta määrittelevä tekijä. Niin kauan kuin konflikti vahvistaa käsitystä siitä, että vain uudistunut Ukraina voi selvitä sodasta, se voi edistää maassa tehtäviä muutoksia. Toisaalta konflikti vaikeuttaa uudistusten tekemistä, koska se kuluttaa maan voimavaroja ja – mikä vielä tärkeämpää – koska Ukraina voi perustella sillä omaa toimettomuuttaan.

Kongressin sodanjulistusvalta
Kuva: Roman Boed / Flickr

Kongressin sodanjulistusvalta

Working Paper

The US Congress and decision-making on war: Debates on war powers in the separation of powers system

Anna Kronlundin Working Paper käsittelee Yhdysvaltain presidentin ja kongressin sodanjulistusvaltaa. Presidentti Barack Obaman toimet esimerkiksi Libyassa (2011) ja Syyriassa (2013) sekä viime aikojen kohdistetut toimet Isiliä vastaan Irakissa ja Syyriassa ovat herättäneet keskustelua siitä, miten presidentin valta armeijan ylipäällikkönä suhtautuu kongressin valtaan. Tulisiko presidentin saada kongressilta hyväksyntä Yhdysvaltojen sotavoimien käytölle, ja jos tulisi niin missä tilanteissa?

FIIA Comment

Republikaanit ovat nyt niskan päällä

Mika Aaltola

FIIA Comment

Yhdysvallat valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen

Juha Käpylä & Harri Mikkola

Itä-Ukrainan separatistien tukeminen tulee Venäjälle kalliiksi
Kuva: ETYJ / Evgeniy Maloletka

Itä-Ukrainan separatistien tukeminen tulee Venäjälle kalliiksi

FIIA Analysis

Not another Transnistria: How sustainable is separatism in Eastern Ukraine?

Itä-Ukrainan tilannetta verrataan usein Moldovan separatistialueen Transnistrian tilanteeseen. On kuitenkin koko joukko tekijöitä, jotka erottavat näitä kahta tapausta ja jotka tekevät ”Novorossijan” separatistihankkeesta Venäjälle vaikeammin ylläpidettävän kuin Transnistriasta. Merkittävin ero on se, että toisin kuin Transnistria, Itä-Ukrainaan perustetut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat eivät nykyisellään kykene vaikuttamaan Ukrainan politiikan ja talouden jokapäiväiseen toimintaan. Vanhemman tutkijan András Ráczin ja ohjelmajohtaja Arkady Mosheksen kirjoittama FIIA Analysis vertaa Itä-Ukrainan separatistialueita ja Moldovasta irtautunutta Transnistriaa.

EU:n Venäjän vastaiset pakotteet
Kuva: Emiliano / Flickr.com

EU:n Venäjän vastaiset pakotteet

Briefing Paper

EU sanctions against Russia: Europe brings a hard edge to its economic power

EU on vastannut Ukrainan kriisiin asettamalla Venäjää vastaan poliittisia ja talouspakotteita. Nämä pakotepäätökset eroavat olennaisesti EU:n aiemmasta pakotepolitiikasta. Kristi Raikin, Niklas Helwigin ja Juha Jokelan mukaan pakotteet eivät ole diplomatian vaihtoehto, vaan pakotteiden kiristämisellä on nimenomaan painostettu Venäjää osallistumaan kriisin ratkaisemiseen neuvotteluteitse.

FIIA Comment

Ukrainan tulitauko

Arkady Moshes

Euraasian talousunionilla edessään kivinen tie
Kuva: The Presidential Press and Information Office of Russia

Euraasian talousunionilla edessään kivinen tie

FIIA Analysis

The Eurasian Economic Union: Breaking the pattern of post-Soviet integration?

Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostama Euraasian talousliitto kattaa 170 miljoonan ihmisen markkina-alueen, jonka yhteenlaskettu bruttokansantuote on lähes kolme biljoonaa dollaria. Unionin on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Teoriassa se voi muuttaa alueen taloudelliset suhteet täysin ja tarjota entisen Neuvostoliiton alueelle vaihtoehdon EU:lle. Käytännössä instituutioiden heikkous ja jäsenvaltioiden välinen suuri epäsuhta edelleen vaikeuttavat suhteiden lähentämistä. Ukrainan kriisin aikana syntyneessä, yhä kielteisemmässä kansainvälisessä tilanteessa tämä heikentää Euraasian talousunionin tulevaisuudennäkymiä ja kykyä vastata jäsenmaiden odotuksiin. Uusin FIIA Analysis tarkastelee Euraasian talousunionia sen eri jäsenmaiden näkökulmista.

Näkökulmia konfliktinratkaisuun
UN Photo / Sylvain Liechti

Näkökulmia konfliktinratkaisuun

FIIA Analysis

Managing conflict after civil war - The power-sharing and power-dividing approaches

Matthew Hoddie tarkastelee tässä analyysissä kahta institutionaalista mallia, joiden avulla sisällissodan jälkeistä konfliktitilannetta voidaan hallita. Yleensä päädytään vallanjakomalliin, jossa kilpailevat ryhmät jakavat poliittisen, sotilaallisen, alueellisen ja taloudellisen vallan. Toinen malli perustuu ajatukseen siitä, että kilpailevien ryhmien intressit tulevat parhaiten edustetuiksi järjestelmässä, jossa valta on jaettu kolmijako-opin mukaisesti ja jokaisen instituution edustajat valitaan eri menetelmillä jottei mikään intressiryhmä pysty päättämään asioista yksin.

Ke 2.9.2015 klo 10:30-12:00

New Technologies of Warfare: Can international law keep up?

Vaatii ilmoittautumisen

Ke 9.9.2015 klo 09:00-12:30

Power transformation

Kutsutilaisuus

To 10.9.2015 klo 10:00-12:00

Media Power in International Politics

Kutsutilaisuus

 

To 10.9.2015 klo 14:00-16:00

Global Climate Negotiations: Towards a new balance in Paris?

Vaatii ilmoittautumisen

Kerran kuussa

UPI Breakfast Briefing

Aamupalatilaisuuksissa käsitellään Euroopan unionin ajankohtaisia, Suomea ja suomalaisia koskevia aiheita.

Mediassa, 27.8.2015

Tutkija: Schengenin sopimukseen kohdistuu muutospaineita, mutta se ei ole vaarassa

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen kommentoi presidentti Niinistön tiistaista puhetta Ylelle 26.8. Sinkkosen mukaan Schengenin sopimus ei ole vaarassa, vaikka siihen kohdistuukin muutospaineita. Suurempi ongelma kuin vapaa liikkuvuus on se, että Euroopan unionin mailla ei ole yhteistä linjaa pakolaisvirtoihin.

Mediassa, 25.8.2015

Jyrki Kallio Ykkösaamussa

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio kommentoi Yle Radion Ykkösaamussa 25.8. Etelä- ja Pohjois-Korean kireitä välejä. Maiden välit kiristyivät viime viikolla äärimmilleen, jopa sodan partaalle.

Mediassa, 25.8.2015

Tutkija: Sotilaallinen yhteenotto Itämerellä ''otettava huomioon''

Suomen lähialueilla lentää tänä päivänä paljon enemmän sotilaskoneita kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Aseellinen konflikti alueella on nykyäänkin epätodennäköinen, mutta sen mahdollisuus on "otettava huomioon", sanoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak MTV3:n haastattelussa 24.8.

Ulkopolitiikka 2/2015 – Energian uusi aika

Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Osmo Apunen: Silmän politiikkaa

Ulkopoliittinen instituutti 1961-2006
15€ + mahdolliset postikulut

EILEN - Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia

Eilen-arkisto on Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämä kaikille avoin verkkoarkisto, johon on koottu Suomen ulkopolitiikan keskeiset dokumentit ja puheet. Lisäksi arkistossa on kronologia, johon on kirjattu Suomen ulkopolitiikan merkittävimmät tapahtumat vuodesta 1973 lähtien.

Hakutermi
Alkamispäivä Päättymispäivä  
Hae

Euroopan unioni

Euroopan unioni

Euroopan unioni -tutkimusohjelma keskittyy unionin globaaliin ja alueelliseen merkitykseen unohtamatta unionin sisäistä dynamiikkaa. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat EU:n ulkosuhteet, talouspolitiikka ja institutionaalinen kehitys.

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma seuraa EU:n itäistä naapurustoa, erityisesti Venäjän sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat muiden muassa alueen yleinen poliittinen kehitys sekä Euraasian integraatioprosessi. Lisäksi ohjelma tutkii kansainvälisten suhteiden kehityskulkuja unionin itäisessä naapurustossa ja alueen suhdetta unioniin.

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma lähestyy turvallisuutta laaja-alaisena globaalina haasteena. Ohjelma tarkastelee sellaisia globaalin turvallisuuspolitiikan muutostrendejä, joilla on vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön kehitykseen. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat globaalin hallintajärjestelmän kehitys, suurvaltarakenteen muutokset, merkittävät funktionaaliset ja alueelliset turvallisuuden ja turvattomuuden tekijät, transatlanttisen suhteen rooli maailmanpolitiikassa sekä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan eri ulottuvuudet.

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskus

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa tutkimusta ja asiantuntemusta Yhdysvaltojen globaalista roolista ja sen ulko- ja sisäpolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuskeskus toimii Ulkopoliittisen instituutin globaali turvallisuus tutkimusohjelman yhteydessä. Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee UPIn Yhdysvaltoihin liittyvää tutkimusta.