Arktisen neuvoston puheenjohtajuus
Kuva: arctic_council / Flickr.com

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 14/2017

Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa (2017-2019) muutoksen ja epävarmuuden aikakaudella

Suomi valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteensa tilanteessa, jossa yleinen arktisen politiikan toimintaympäristö on muuttunut entistä epävarmemmaksi erityisesti talouden ja turvallisuustilanteen osalta. Raportti tarkastelee, miten muutoksessa olevan alueen haasteisiin pyritään vastaamaan oikeudellisilla ja poliittisilla keinoilla, keskittyen erityisesti Arktisen neuvoston työhön. Ulkopoliittisen instituutin vanhemmat tutkijat Harri Mikkola ja Juha Käpylä ovat osallistuneet raportin kirjoittamiseen.

Briefing Paper

Moscow’s Arctic dreams turned sour? Analysing Russia's policies in the Arctic

Juha Käpylä, Harri Mikkola & Toivo Martikainen

Daeshin jälkeinen järjestys?
Kuva: Chaouye / Flickr

Daeshin jälkeinen järjestys?

Briefing Paper 212

Middle Eastern Terror in Flux: Mosul after Daesh, Daesh after Raqqa

Irakin poliittiset järjestelyt ja Syyrian rauhanprosessi määrittävät, kuinka sunnimuslimit suhtautuvat tulevaisuudessa ääriajatuksiin ja -järjestöihin. Wolfgang Mühlberger ja Olli Ruohomäki nostavat mahdollisesta Daeshin jälkeisestä järjestyksestä esiin kaksi pääkysymystä: kuinka erilaiset ryhmät saataisiin mukaan hallintoon niin, että uskonryhmien välinen vihanpito voisi laantua, ja kuinka Daeshin taistelijat, ml. Eurooppaan palaavat vierastaistelijat, mieltävät paikkansa yhteiskunnassa.

Suomen huoltovarmuus
Kuva: smerikal / Flicker.com / Creative Commons 2.0

Suomen huoltovarmuus

Raportti 49

Huoltovarmuus muutoksessa: Kansallisen varautumisen haasteet kansainvälisessä toimintaympäristössä

Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa raportissa analysoidaan huoltovarmuuden asemaa yhä keskinäisriippu­vaisemmassa ja kriisiherkemmässä maailmassa. Raportti vastaa kysymyksiin siitä, miten Suomen huoltovarmuus pyritään turvaamaan, miten suomalainen huoltovarmuuspolitiikka on sopeutunut toimintaympäristön muutoksiin, kuinka huoltovarmuudessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja minkälainen huoltovarmuusidentiteetti ja ­-politiikka Suomella voisi tai pitäisi nykypäivänä olla.

Raportti

Towards the Geopolitics of Flows: Implications for Finland

Mika Aaltola, Juha Käpylä, Harri Mikkola, Timo Behr

Working Paper

Securing global commons: A small state perspective

Mika Aaltola, Joonas Sipilä, Valtteri Vuorisalo

Kumppanit puolustusyhteistyössä
Kuva: NATO

Kumppanit puolustusyhteistyössä

Raportti 48

Nordic Partners of NATO: How similar are Finland and Sweden within NATO cooperation?

Juha Pyykönen vertailee uudessa raportissa Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa. Koska maiden uhkakäsitykset ovat yhä yhdenmukaisemmat ja niillä on aiempaa enemmän yhteistyöhön perustuvia keinoja uhkiin vastaamiseksi, pohjoismaiset kumppanit voisivat suuntautua lähemmäs toisiaan ja Natoa.

Working Paper

Nordic-Baltic security and US foreign policy: A durable transatlantic link?

Eoin Micheál McNamara, Magnus Nordenman & Charly Salonius-Pasternak

EU:n itäisen naapuruston jännitteet
Kuva: ETYJ / Evgeniy Maloletka

EU:n itäisen naapuruston jännitteet

Raportti

Key Actors in the EU’s Eastern Neighbourhood Competing perspectives on geostrategic tensions

Kristi Raikin ja Sinikukka Saaren toimittama raportti valottaa EU:n itäisen naapuruston geostrategisia jännitteitä. Raportissa tarkastellaan alueen kannalta tärkeiden valtioiden ja organisaatioiden intressejä. Näitä toimijoita ovat EU, Venäjä, Yhdysvallat, Turkki, Kiina ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ. Raportin mukaan EU:n ulkopolitiikan ei tulisi välttää vastakkainasetteluja hinnalla millä hyvänsä.

Raportin julkistamistilaisuus (audiotallenne)

Changing Geostrategic Tensions around Ukraine

Venäjän ulkopolitiikan muutos
Kuva: Larry Koester / Flickr.com / Creative Commons 2.0

Venäjän ulkopolitiikan muutos

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 34/2016

Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla

Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijatyöryhmän tuoreen selvityksen mukaan Venäjä käyttää aiempaa aggressiivisempia keinoja ulkopoliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Suomelta Venäjän muuttunut toiminta edellyttää uudenlaista varautumista, jonka tueksi selvitys tarjoaa yksityiskohtaisen riskianalyysin sekä toimenpidesuositukset.

Briefing Paper

Security in the Baltic Sea Region: activation of risk potential

Katri Pynnöniemi & Charly Salonius-Pasternak

Geoekonomian nousu
Kuva: Nils Öberg / Wikimedia Commons

Geoekonomian nousu

Briefing Paper

China’s Advance in Latin America: Geostrategic Implications for Europe, the US, and the Region Itself

Kiina kasvattaa nopeasti vaikutusvaltaansa Latinalaisessa Amerikassa. Vaikka Kiinan läsnäolo on pääosin taloudellista, Kiinan toiminnalla on kauaskantoisia strategisia seurauksia sekä Latinalaiselle Amerikalle että Euroopalle ja Yhdysvalloille. Monen Latinalaisen Amerikan maan poliittinen johto on vaihtunut entistä länsimielisempään. Mikael Wigellin tuoreen Briefing Paperin mukaan Lännen kannattaisi käyttää tilaisuus hyväkseen ja tarjota Latinalaiselle Amerikalle aitoa monenvälistä yhteistyötä Kiinan tarjoamien kahdenvälisten suhteiden sijaan.

Tieteellinen artikkeli International Affairs -lehdessä

Geopolitics versus geoeconomics: the case of Russia's geostrategy and its effects on the EU

Mikael Wigell & Antto Vihma

Yhdysvaltain ulkopolitiikka Obaman jälkeen
Kuva: Pierre Teyssot / European Commission Audiovisual Service

Yhdysvaltain ulkopolitiikka Obaman jälkeen

Raportti 46

After Rebalance: Visions for the future of US foreign policy and global role beyond 2016

Yhdysvaltain ulkopolitiikan on usein katsottu heilahtelevan eristäytymään pyrkivän isolationismin ja ulospäin suuntautuneemman interventionismin välillä. Mika Aaltolan ja Anna Kronlundin toimittamassa raportissa tarkastellaan lähemmin sitä, miten suuntausten vaihtelut suuntaavat Yhdysvaltain tulevia ulkopoliittisia valintoja, kun maa siirtyy Barack Obaman jälkeiseen aikaan.

Working Paper

Nordic-Baltic security and US foreign policy: A durable transatlantic link?

Eoin Micheál McNamara, Magnus Nordenman & Charly Salonius-Pasternak

Venäjän strateginen harhauttaminen
Photo: The Presidential Press and Information Office of Russia

Venäjän strateginen harhauttaminen

Raportti 45

Fog of Falsehood: Russian Strategy of Deception and the Conflict in Ukraine

Katri Pynnöniemen ja András Ráczin toimittamassa raportissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti Venäjän luomien, Ukrainan konfliktia koskevien tulkintojen ja harhauttavien käsitteiden syntyä ja kehitystä. Venäjä hyödyntää nykyisessä propagandatyössään osittain jo Neuvostoliiton käyttämiä keinoja. Mutta siinä missä neuvostopropaganda perustui ideologisille väitteille todellisuudesta, nykyistä strategista harhauttamista voidaan verrata kaleidoskooppiin, jonka läpi kulkeva valo taittuu useiksi erilaisiksi versioiksi todellisuudesta.

Mediassa, 26.4.2017

Tuomas Iso-Markku STT:lle

STT haastatteli Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markkua artikkeliin, jonka otsikkona oli "Saksassa perinteinen oikeisto ja vasemmisto ovat yhä vahvoilla" (25.5.).

Mediassa, 26.4.2017

Elina Sinkkonen Yle Uutisille

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen vastasi Yle Uutisille kymmeneen kysymykseen, kysymykset käsittelivät Korean niemimaan tilannetta (25.4.).

Mediassa, 25.4.2017

Teija Tiilikainen Yle Uutisissa

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kommentoi Yle Uutisissa Ranskan presidentinvaaleja (24.4.). Hän arvio muun muassa, että kyseisten vaalien tulos määrittää Euroopan poliittista suuntaa.

Ulkopolitiikka 4/2016 – Seuraavat sata vuotta

Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Osmo Apunen: Silmän politiikkaa

Ulkopoliittinen instituutti 1961-2006
15€ + mahdolliset postikulut

EILEN - Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia

Eilen-arkisto on Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämä kaikille avoin verkkoarkisto, johon on koottu Suomen ulkopolitiikan keskeiset dokumentit ja puheet. Lisäksi arkistossa on kronologia, johon on kirjattu Suomen ulkopolitiikan merkittävimmät tapahtumat vuodesta 1973 lähtien.

Hakutermi
Alkamispäivä Päättymispäivä  
Hae

Euroopan unioni

Euroopan unioni

Euroopan unioni -tutkimusohjelma keskittyy unionin globaaliin ja alueelliseen merkitykseen unohtamatta unionin sisäistä dynamiikkaa. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat EU:n ulkosuhteet, integraation kehityslinjat ja unionin poliittinen järjestelmä. Tutkimus ankkuroituu globaalin valta-asetelman muutosten, EU:n ulkoisten ja sisäisten haasteiden ja unionin uudistushankkeiden vaikutusten arviointiin.

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma seuraa EU:n itäistä naapurustoa, erityisesti Venäjän sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat muiden muassa alueen yleinen poliittinen kehitys sekä Euraasian integraatioprosessi. Lisäksi ohjelma tutkii kansainvälisten suhteiden kehityskulkuja unionin itäisessä naapurustossa ja alueen suhdetta unioniin.

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma lähestyy turvallisuutta laaja-alaisena globaalina haasteena. Ohjelma tarkastelee sellaisia globaalin turvallisuuspolitiikan muutostrendejä, joilla on vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön kehitykseen. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat globaalin hallintajärjestelmän kehitys, suurvaltarakenteen muutokset, merkittävät funktionaaliset ja alueelliset turvallisuuden ja turvattomuuden tekijät, transatlanttisen suhteen rooli maailmanpolitiikassa sekä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan eri ulottuvuudet.

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskus

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa tutkimusta ja asiantuntemusta Yhdysvaltojen globaalista roolista ja sen ulko- ja sisäpolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuskeskus toimii Ulkopoliittisen instituutin globaali turvallisuus tutkimusohjelman yhteydessä. Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee UPIn Yhdysvaltoihin liittyvää tutkimusta.