Turkin pitkäaikainen tavoite strategisesta autonomiasta, globaalien valtasuhteiden murros sekä Keski-Aasian hallitusten halu vaalia monisuuntaista ulkopolitiikkaa ovat johtaneet siihen, että Turkki on onnistunut lisäämään toimintaansa Keski-Aasiassa.
Turkin aktiivisuus Keski-Aasiassa on lujittanut alueen kulttuurisia, diplomaattisia ja kauppasuhteita 1990-luvulta alkaen. Maan monenkeskistä yhteistyötä koordinoivaa tahoa, Turkkilaisia kieliä puhuvien maiden yhteistyöneuvostoa (Cooperation Council of Turkic Speaking States) vakiinnutetaan uudelleen Turkkilaisten maiden neuvostoksi (Organization of Turkic States).
Turkilla on rajalliset mahdollisuudet saavuttaa aiempaa suurempi rooli Keski-Aasiassa. Maan taloudellinen läsnäolo alueella on vaatimatonta. Keski-Aasian valtioiden reaktiot Talibanin vallankaappaukseen Afganistanissa viittaavat siihen, että Venäjä ja Kiina ovat alueen ensisijaisia turvallisuuspoliittisia kumppaneita.
Vaikka Turkki, Kiina, Venäjä ja muut ulkoiset toimijat kilpailevat Keski-Aasiassa, alueella ei toistaiseksi ole tapahtunut täysimittaista yhteenottoa. Turkin uudet aloitteet tuskin tulevat muuttamaan alueen dynamiikkaa, mikäli ne toteutetaan inklusiivisen moninapaisuuden hengessä.
