Monenkeskinen yhteistyö strategisen kilpailun aikakaudella: Suomen ja Euroopan unionin vaikuttamisen keinot

Ulkopoliittinen instituutti (UPI) toteuttaa tutkimushankkeen ”Monenkeskinen yhteistyö strategisen kilpailun aikakaudella: Suomen ja Euroopan unionin vaikuttamisen keinot” osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN-TEAS). Hanke saatetaan päätökseen helmikuussa 2023.

Monenkeskinen yhteistyö on yksi kansainvälisten suhteiden ja eri maiden ulkopolitiikkojen keskeisimmistä periaatteista ja tärkeimmistä toiminnan kulmakivistä. Merkittävistä saavutuksistaan huolimatta monenkeskisen yhteistyön kehitys ei ole ollut suoraviivaista. Tutkijat, asiantuntijat ja poliittiset toimijat ovat kantaneet huolta monenkeskisen yhteistyön rapautumisesta, jopa kriisiytymisestä.

Alueelliset ja maailmanlaajuiset järjestöt ovat takerrelleet yrityksissään vastata yhä monimutkaisempiin globaaleihin haasteisiin. Yhdysvaltain tempoileva sitoutuminen monenkeskisen yhteistyön periaatteisiin on vaikeuttanut transatlanttista ja länsimaista johtajuutta monenkeskisillä areenoilla. Kiihtyvä strateginen kilpailu suurvaltojen välillä, maailmanjärjestyksen moninapaistuminen ja nationalismin nousu ympäri maailmaa heikentävät monenkeskistä päätöksentekokykyä. Epäviralliset monenkeskisen yhteistyön muodot, mukaan lukien erilaiset rajatut ryhmittymät ja ryhmät, ovat kasvattaneet merkitystään monenkeskisessä päätöksenteossa. Venäjän vaateet ja sotatoimet Ukrainassa ovat osaltaan haastaneet eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin perusperiaatteet.

Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen on Suomen, kuten monien muidenkin pienempien valtioiden ja Euroopan unionin, ulkopolitiikan keskeinen tavoite. Hanke pyrkii vastaamaan tietotarpeisiin, jotka liittyvät monenkeskisen yhteistyön muutostrendeihin ja mahdollisuuksiin muuttuvassa kansainvälispoliittisessa toimintaympäristössä.  

Tutkimushankkeen päämääränä on kasvattaa ymmärrystä sekä kerryttää tietoa monenkeskisen yhteistyön nykytilasta ja mahdollisista kehityssuunnista. Tutkimushankeen puitteissa esitetään myös politiikkavaihtoehtoja Suomen ja EU:n kaltaisille toimijoille, jotka pyrkivät vahvistamaan monenkeskistä yhteistyötä, alueellisesti ja globaalisti, vallitsevan strategisen kilpailun aikakaudella. Erityistä huomiota kiinnitetään epävirallisempien ja rajatun osallistujakunnan yhteistyömuotojen analyysiin.

Hankkeessa tarkastellaan seuraavia kattoteemoja:

 

  • Monenkeskisen yhteistyön viimeaikaisten kehityskulkujen ja nykytilan arviointi. Keskeistä on tärkeiden muutosvoimien tunnistaminen sekä niiden vaikutusten analysoiminen suhteessa monenkeskisen yhteistyön virallisiin muotoihin.

  • Monenkeskisen yhteistyön epävirallisten muotojen analysoiminen. Erityisesti jäsenyydeltään rajattujen ryhmien kuten G7:n ja G20:n sekä niiden toiminnan tarkasteleminen suhteessa monenkeskisen yhteistyön virallisiin muotoihin.

  • Euroopan unionin, Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän monenkeskistä yhteistyötä koskevien näkökulmien analysoiminen.

  • COVID-19-pandemian hallinnan ja terveysturvallisuuden arvioiminen monenkeskisen yhteistyön kontekstissa.

  • Suomen vaikutusmahdollisuuksien tutkiminen epävirallisemmissa monenkeskisen yhteistyön kanavissa (i) EU-jäsenvaltiona (ii) muiden toimien kautta (esimerkiksi diplomatia tai asiantuntijuus).

 

Tutkimusryhmään kuuluvat ohjelmajohtaja Juha Jokela, ohjelmajohtaja Katja Creutz, vieraileva vanhempi tutkija Anna Kronlund, tutkijatohtori Ville Sinkkonen, vanhempi tutkija Jyrki Kallio, johtava tutkija Niklas Helwig, vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau, tutkija Johanna Ketola, sekä avustava tutkija ja koordinaattori Alana Saul.

tulevat tapahtumat

Ei tulevia tapahtumia

Menneet tapahtumat