Virkavapaalla
Mika Aaltola on Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja. Hän on myös Tampereen yliopiston dosentti ja Tallinnan yliopiston kansainvälisen politiikan ja EU-suhteiden professori (osa-aikainen). Aiemmin Aaltola on toiminut vierailevana tutkijana Cambridgen, Sciences Po’n ja Johns Hopkinsin yliopistoissa sekä vierailevana professorina Minnesotan yliopistossa. Hänen asiantuntija-alueisiinsa kuuluvat USA:n globaali rooli, demokratian haavoittuvuus, suurvaltapolitiikan dynamiikat, pandemiaan liittyvä turvallisuus ja Suomen ulkopolitiikka.
Aaltolan julkaisut ovat käsitelleet Suomen ulkopolitiikkaa (Tampere University Press, 2003), USA:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulttuurista perustaa (Brill, 2008), etiikkaa ja humanitaarisuutta geopoliittisina käytäntöinä (2008, Palgrave), pandemiaan liittyvää turvallisuuspolitiikkaa (Routledge 2012) ja USA:n globaalin infrastruktuurin valtapolitiikkaa (Palgrave 2014, Routledge 2016, co-authored). Aaltolan julkaisemat monografiat ovat tarkastelleet Suomen ulkopolitiikkaa Krimin jälkeen (Docendo 2019) ja demokraattista haavoittuvaisuutta ja vaaleihin sekaantumista (Palgrave-Macmillan, 2021). Näiden lisäksi hän on toimittanut yhdessä Mikael Wigellin and Sören Scholvinin kanssa teoksen Geo-economics and Power Politics in the 21st Century: The Revival of Economic Statecraft (Routledge, 2018).
Aaltola väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistosta 1999 (“The Rhythm, Exception, and Rule in International Relations: The Case of Mad Cow Disease”). Maisterintutkintonsa hän suoritti Tampereen yliopistossa (1994) ja kanditutkintonsa Columbian yliopistossa (1992).
Sidonnaisuusilmoitus
Arvonimi
Dosentti, Tampereen yliopisto
Asiantuntemus
Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikka, suurpolitiikka, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, globaalihallinta
Tutkinnot
YTT, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos
YTM, Tampereen yliopisto
BA, Columbia University
Kielitaito
Suomi ja englanti (työkielet)
Projektit
Yhdysvaltojen globaalin roolin muutos ja sen vaikutukset transatlanttisiin suhteisiin
Muuttuvat suurvaltasuhteet ja Suomi
Covid-19 kansallisena ja kansainvälispoliittisena haasteena